Lama, taantuma, työttömyys, yt-neuvottelut ja pörssikurssien mahalaskut. Näistä on tämän alkusyksyn uutiset tehty. Lähes jokainen on taas alkanut pelätä oman työpaikkansa puolesta ja vain harva julistaa olevansa niin sanotussa varmassa työpaikassa. Koskaan ei tiedä, milloin iso käsi pyyhkäisee penkin alta ja tummentaa tulevaisuuden näkymät kultaisella kädenpuristuksella, joka usein jää varsin kauas jalometallin hohdosta.
Synkistelyllä on kuitenkin kaksi puolta. HS uutisoi tuoreesta Keskuskauppakamarin tutkimuksesta, jonka mukaan lähes joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ongelma piilee tutkimuksen vastanneiden yritysjohtajien mukaan koulutuksessa. Etenkin ammatillista koulutusta tulisi johtajien mukaan muuttaa työelämän tarpeita vastaavaksi.
Ammatillisen ja miksei muunkinlaisen koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta on keskusteltu paljon ja kauan. Miten koulutuksen saisi pysymään alati muuttuvan työelämän mukana, ja onko se edes mahdollista? Millä tavalla kaksi maailmaa saataisiin lähemmäs toisiaan?
