Presidenttiehdokkaat ja syrjäytyminen

Ensi sunnuntaina eli ylihuomenna valitsemme tälle maalle uuden presidentin. Kilpa on käynyt kovana ja “työhaastatteluita” on saanut seurata jokaisesta mahdollisesta tuutista netistä televisioon ja lehtien palstoilta sosiaalisen median paikoitelleen yltyneeseen sanasotaan.

Uralingon kannalta kiinnostava kysymys on uuden presidentin kanta ja näkemys nuorten työllisystilannetta kohtaan. Pitkittynyt nuorisotyöttömys kun johtaa nopeasti syrjäytymiseen, on tämän haasteen ratkomisessa hyvät näkemykset tarpeen. Kandeilla näyttäisi olevan hieman eri näkökulmat koko kysymykseen. Nelosen uutisten tekemässä jutussa ja haastattelussa käy ilmi, että nuoret olisi löydettävä nopeasti ja palautettava takaisin yhteiskuntaan tasavertaisina jäseninä.

Ehdokas Sauli Niinistö kertoo haastettelussa, että hän olisi valmis perustamaan sellaisen työryhmän, joka vielä kerran harkitisisi kaikki mahdollisuudet. Hän myös jatkaisi vapaaehtoistoimintaa.

Pekka Haavisto lähtisi ratkaisemaan ongelmaa keskustelun kautta. Hän istuisi alas ja keskustelisi nuorten kanssa. Haavisto näkee itsensä uuden ajan presidenttinä, joka aidosti keskustelee näistä asioista kansalaisten kanssa.

Paljon syrjäytyneitä

Toissa vuonna oli Suomessa yli 51 000 syrjäytyneeksi katsottua 15-29-vuotiasta nuorta. Nelosen jutun mukaan heistä noin 32 500 ei näy minkäänlaisissa tilastoissa, kuten vaikkapa työttömyyskortistoissa. Neljäsosa syrjäytyneistä oli maahanmuuttajataustaisia Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisun mukaan.

Tilastokeskuksen kehityspäällikkö Pekka Myrskylä kertoi jutussa, että koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä on merkittävä. Hänen mielestään koko ikäluokka pitäisi saada heti peruskoulun jälkeen mahdollisimman nopeasti seuraavaan vaiheseen. Luppovuodet ovat hyvin riskialttiita.

 

 

2011: työttömyys väheni

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti pari päivää sitten, kuinka työttömyys väheni joulukuun lopussa 14 000:llä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyys kaiken kaikkiaan on laskenut koko vuoden ajan, joskin loppuvuotta kohden tahti hidastui. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 243 900.

Uralinkoa kiinnostanut näkökulma on ja on ollut erityisesti nuorissa. Myös sillä suunnalla näkymät olivat lohdullisemmat: nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 31 600 eli 1 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Keskimäärin nuoria työttömiä työnhakijoita oli 30 000, mikä on 4 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut ovat kieltämättä paremmansuuntaiset, mutta ei vajaa 32 000 edelleenkään ole mikään pikkuluku.

Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä oli viime keskimäärin 57 200 henkilöä. Jos muistetaan, että ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana työllistymisen todennäköisyys on n. 45 % ja 12 kk:n jälkeen vain 7 %, on nopealla työllistymisellä valtavan suuri merkitys. Siksi nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää – muutoin se johtaa nopeasti syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

Positiivista on avoimien työpaikkojen tilanne: Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin joulukuun aikana 33 900, mikä on 1 400 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna 58 200 työpaikkaa, mikä on 5 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Tarkempia lisätietoja on luettavissa TEM:in sivuilta ja suoraan tästä linkistä. 

Uusi vuosi 2012 – optimismia ja realismia

Vuoden 2012 alkumetrit taivallettiin tuulisissa merkeissä. Tapaninpäivän myrskytuulten aikaansaamien tuhojen korjailu jatkuu edelleen vaikka tammikuu on jo kohta puolessa välissä. Viime vuonna alkanut talouden puhuri puolestaan jatkaa viimaista menoaan ja epävarmuuden ilmapiiri synkentää tulevaisuuden näkymiä.

Mitä tulevat 12 kuukautta tuovat tullessaan nuorille, työuraansa aloitteleville nuorille? Hyvä (vai huolestuttava?) merkki on se, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti uudenvuodenpuheessaan kantaa sosiaalisen eriarvoistumisen ohessa nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen maassamme.

Aihetta on käsitelty tässäkin blogissa moneen kertaan. Toivoa sopii, että alkanut vuosi olisi parempi kuin edeltäjänsä. Että saisimme lukea nuorisotyöttömyyttä aidosti vähentävistä toimenpiteistä, nuorten työllisyyden vähenemisestä ja työuraansa aloitteleville avautuvista aurinkoisista maisemista.

Tunnettu kansainvälinen liikkeenjohdon konsultointiyritys PwC julkaisi joulun alla tutkimuksen, jonka tulokset antavat uskoa paremmasta. Ilahduttavaa on erityisesti se, että nuoret vaikuttavat suhtautuvan taantumaan järkevästi. Suuri osa vastanneista on valmis joustamaan työlle asettamistaan vaatimuksista saadakseen olla mukana työelämässä. Siis huonoina aikoina. Kun tilanne paranee, myös vaatimukset lisääntyvät ja työpaikka saa vaihtua paremman tieltä.

On ilahduttavaa huomata, että nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen paitsi optimistisesti, pitävät myös realismin mielessään. Aina ei voi mennä hyvin, mutta kun voi, niin antaa mennä. Työelämässä pitää osata vaatia, mutta myös joustaa omista vaatimuksista. Toivotaan, että vuodessa 2012 on sijaa vaatimuksille!

Loma, työttömyys ja tilastoharha

Nuorisotyöttömyys on kiistaton ongelma. Jos tilannetta kuitenkin tarkastelee laajemmin kuin pelkkien tilastojen valossa, ei ongelma olekaan yhtä suuri kuin usein ajatellaan. Tai ainakin sen määritteet ovat monimutkaisempia kuin heti tulee ajatelleeksi. Talouselämän artikkelissa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan uudesta, jopa yllättävästäkin näkökulmasta.

Lähes joka kuudes 15-25-vuotias suomalainen on vailla työtä. Joukkoon mahtuu kuitenkin hyvin monenlaisia työttömiä, eikä kaikilla välttämättä ole kiirettä työelämään. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan nuorten työttömien joukossa on paljon vaihtuvuutta ja suurella osalla työttömyysjaksot ovat väliaikaisia. Osa työttömistä on myös pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria, jotka nostavat työttömyyskorvausta, vaikkei heidän sitä pitäisi saada.

Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta nostaa artikkelissa esiin Lapissa talvisesonkina työskentelevät nuoret. Heille sesongin ulkopuolinen työttömyys on lomaa, jonka aikana voi paneutua matkusteluun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Uusia asenteita ja ajattelutapoja

Professori Helve myös huomauttaa, että nuorten asenteet työelämää kohtaan ovat muuttumassa. Osalle nuorista materiaaliset arvot, ja samalla pysyvä työpaikka, ovat toissijaisia arvoja. Myös asenteet työpaikkoja kohtaan ovat muuttuneet. Enää ei kelpaa mikä tahansa työ. Helve sanoo, että nuoret haluavat työpaikkoja, joissa työ ei ole raskasta ja joissa saa miellyttäviä kokemuksia.

Asiantuntijat muistuttavat, että nuorisotyöttömien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka kokevat työttömyyden ahdistavana. Usein tällaisilla henkilöillä ei ole koulutusta, eikä näin ollen vaihtoehtoja tai liian suuria odotuksia työelämän suhteen. Työttömyyteen voi suhtautua monella tavalla, mutta kiistatonta lienee kuitenkin se, että jokainen työtön nuori kuitenkin pohjimmiltaan toivoo löytävänsä unelmiensa työpaikan. Tai ainakin työpaikan, joka turvaa toimeentulon ja mahdollistaan vapaa-ajan harrastukset ja matkustelun.