Uralinko

Nuorisotyöttömyys on kiistaton ongelma. Jos tilannetta kuitenkin tarkastelee laajemmin kuin pelkkien tilastojen valossa, ei ongelma olekaan yhtä suuri kuin usein ajatellaan. Tai ainakin sen määritteet ovat monimutkaisempia kuin heti tulee ajatelleeksi. Talouselämän artikkelissa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan uudesta, jopa yllättävästäkin näkökulmasta.

Lähes joka kuudes 15-25-vuotias suomalainen on vailla työtä. Joukkoon mahtuu kuitenkin hyvin monenlaisia työttömiä, eikä kaikilla välttämättä ole kiirettä työelämään. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan nuorten työttömien joukossa on paljon vaihtuvuutta ja suurella osalla työttömyysjaksot ovat väliaikaisia. Osa työttömistä on myös pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria, jotka nostavat työttömyyskorvausta, vaikkei heidän sitä pitäisi saada.

Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta nostaa artikkelissa esiin Lapissa talvisesonkina työskentelevät nuoret. Heille sesongin ulkopuolinen työttömyys on lomaa, jonka aikana voi paneutua matkusteluun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Uusia asenteita ja ajattelutapoja

Professori Helve myös huomauttaa, että nuorten asenteet työelämää kohtaan ovat muuttumassa. Osalle nuorista materiaaliset arvot, ja samalla pysyvä työpaikka, ovat toissijaisia arvoja. Myös asenteet työpaikkoja kohtaan ovat muuttuneet. Enää ei kelpaa mikä tahansa työ. Helve sanoo, että nuoret haluavat työpaikkoja, joissa työ ei ole raskasta ja joissa saa miellyttäviä kokemuksia.

Asiantuntijat muistuttavat, että nuorisotyöttömien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka kokevat työttömyyden ahdistavana. Usein tällaisilla henkilöillä ei ole koulutusta, eikä näin ollen vaihtoehtoja tai liian suuria odotuksia työelämän suhteen. Työttömyyteen voi suhtautua monella tavalla, mutta kiistatonta lienee kuitenkin se, että jokainen työtön nuori kuitenkin pohjimmiltaan toivoo löytävänsä unelmiensa työpaikan. Tai ainakin työpaikan, joka turvaa toimeentulon ja mahdollistaan vapaa-ajan harrastukset ja matkustelun.