Jorma Ollila nuorisotyöttömyydestä

Talouselämän tämänpäiväisessä (lehti + netti) artikkelissa Jorma Ollila laukoo kovia nuorisotyöttömyydestä. Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja muistuttaa kuinka isosta asiasta nuorisotyöttömyydessä on kyse. Oikein!

Hän painottaa, että eri maitten hallitusten ykkösasiaksi tulisi nostaa nuorisotyöttömyyden torjunta. Muutoin ei kunnollista yhteisöllisyyttä synny ja yhteiskuntaan voi muodostua pysyviä ja vakavia vaurioita.

Lue nettiartikkeli tästä linkistä.

StaffPointin Uralinko-hanke on puuttunut tähän vakavaan kysymykseen ja haasteeseen jo noin puolentoista vuoden ajan. Uralingon ensimmäisen vaiheen tavoite oli työllistää 500 nuorta oikeisiin töihin. Tavoitteessa onnistuttiin ja nyt toisessa vaiheessa tavoite on tuplattu tuhanteen.

Tartu nyt mahdollisuuksiin, tutki tarjontamme, ota yhteyttä ja juttele StaffPointin asiantuntijan kanssa työmahdollisuuksista. Nyt kannattaa – ja pitää – toimia! Tukiverkot ja erilaiset uudet mahdollisuudet sekä hankkeet toki auttavat haasteissa eteenpäin, mutta tärkeintä on olla oma-aloitteinen ja aktiivinen. Tsemppiä!

Tunteella duuniin

Työelämän vaatimukset ovat yhä moninaisempia. Aikaisemmin kirjoitimme siitä, kuinka työnhakijan muodollisen pätevyyden lisäksi työpaikan saantiin vaikuttaa myös hakijan ulkoiset avut. Pätevyyden ja ulkoisen olemuksen lisäksi vaatimuslistalla kovassa nousussa on myös tunneäly, ainakin Tekniikka&Talous-lehden kirjoitusten perusteella.

Sosiaalisesti lahjakkaat henkilöt ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Lehden siteeraaman tutkimuksen mukaan taantuma on muuttanut työntekijöihin kohdistettuja vaatimuksia. Yhä useammin tunneälyä arvostetaan älykkyyttä enemmän; jopa 71 % työnantajista nostaa hakijan tunneälyn älykkyysosamäärää tärkeämmäksi ominaisuudeksi.

Empatian arvostuksen taustalla on tunneälyn mukanaan tuomat työantajien arvostamat ominaisuudet. Työnantajat uskovat, että tunneälykkäät työntekijät säilyttävät rauhallisuutensa paineen alla, ovat hyviä erimielisyyksien ratkojia ja toimivat esimerkkinä alaisilleen.

Työpaikkahakemusta kannattaa tutkimuksen valossa katsoa uudesta näkökulmasta. Hakijan on myytävä itsensä työnantajalle paitsi pätevänä myös mukavana ja empaattisena työntekijänä.

Kipinkapin siis ansioluetteloa päivittämään!

 

Mistä osaavaa työvoimaa?

Lama, taantuma, työttömyys, yt-neuvottelut ja pörssikurssien mahalaskut. Näistä on tämän alkusyksyn uutiset tehty. Lähes jokainen on taas alkanut pelätä oman työpaikkansa puolesta ja vain harva julistaa olevansa niin sanotussa varmassa työpaikassa. Koskaan ei tiedä, milloin iso käsi pyyhkäisee penkin alta ja tummentaa tulevaisuuden näkymät kultaisella kädenpuristuksella, joka usein jää varsin kauas jalometallin hohdosta.

Synkistelyllä on kuitenkin kaksi puolta. HS uutisoi tuoreesta Keskuskauppakamarin tutkimuksesta, jonka mukaan lähes joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ongelma piilee tutkimuksen vastanneiden yritysjohtajien mukaan koulutuksessa. Etenkin ammatillista koulutusta tulisi johtajien mukaan muuttaa työelämän tarpeita vastaavaksi.

Ammatillisen ja miksei muunkinlaisen koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta on keskusteltu paljon ja kauan. Miten koulutuksen saisi pysymään alati muuttuvan työelämän mukana, ja onko se edes mahdollista? Millä tavalla kaksi maailmaa saataisiin lähemmäs toisiaan?

työmarkkinoiden kunkuksi

Syksy on saapunut tai ainakin melkein. Kesälomat ovat monilta päättyneet ja kesätöitäkin paiskitaan todennäköisesti viimeistä tai ainakin toiseksi viimeistä viikkoa. Koulut ovat alkaneet ja oppilaitoksetkin availet pikku hiljaa ovensa. Ensi kuussa opiskellaankin täydellä teholla myös yliopistoissa, jotka perinteisesti starttaavat syksyyn hieman hitaammin.

Mutta asiaan: Syksy tuo mukanaan uuden oppimisen iloa. Joillakin opiskelunsa aloittavalla on enemmän aihetta iloon kuin toisilla. Jatkuva uutisointi eri alojen tulevaisuuden työtilanteesta saa hymyn yhden huulille, mutta aiheuttaa toisen taivaalle mustia pilviä. Taloussanomat kertoo, kenellä on syytä odottaa tulevaa iloisin mielin ja kenen puolestaan kannattaa varautua vaikeaan työnhakuun.

Mikäli taskussasi on, tai tulee olemaan insinöörin paperit, näyttää tulevaisuutesi turvatulta. Tietotekniikka-ala, kone- ja metallituoteteollisuus sekä tutkimus- ja tuotekehittely työllistävät osaajia nyt ja huomenna. Myös rakennusalan työnjohtotehtäviin riittää kysyntää.

Jos insinööreillä menee hyvin, samaa ei voi sanoa taide-, kulttuuri- ja humanistisista aloista. Kehuttavilta eivät näytä myöskään elektroniikka- ja sähköteollisuuden näkymät. Pitäisikö humanistien sitten miettiä vakavissaan alan vaihtoa, jotta tulevaisuus olisi turvattu? Moni varmasti pohtii uuden suunnan ottamista tosissaan. Toiset taas eivät suostu luopumaan unelma-ammatistaan kehnon työllisyystilanteen tai minkään muunkaan syyn takia.

Kumpaan leiriin sinä kuulut ­– valitsetko tai valitsitko ammattisi työllistymisnäkymien mukaan?