Työhyvinvointi on yksilöllistä

Vanhemmilla ihmisillä on töissä mukavampaa kuin nuorilla, kertoo Teknologiateollisuus ry:n työhyvinvointiselvitys. Asiasta alkukesästä uutisoinut Keskisuomalainen kirjoittaa, että nuorten ja keski-ikäisten työhyvinvointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Millaisia asioita työhyvinvointi pitää sisällään? Työporukan yhteishenki, etuudet, sopiva työtahti ja riittävät lomat… Moni haaveilee lyhennetystä työviikosta, jolloin jäisi enemmän aikaa vapaa-ajan harrastuksille. Taloudellinen tilanne kuitenkin pakottaa useimmat tekemään täys- ja usein ylipitkää työviikkoa. Harva kieltäytyy ylitöistä, saahan siitä kuitenkin ylimääräisen korvauksen.

Ihmiset ovat yksilöitä ja arvostavat erilaisia asioita. Siinä missä yksi tekee mielellään ylitöitä lihavampi palkkapussi mielessään, toinen haluaisi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa pienemmällä palkalla. Miten työhyvinvointia sitten voitaisi lisätä? Voitaisiinko ajatella, että ihmisten yksilöllisten halujen suurempi huomioiminen olisi avain tyytyväisempään työelämään? Millä tavalla sinun työpaikallasi on pyritty lisäämään työhyvinvointia? Tai millä tavalla haluaisit, että työhyvinvoinnista puhuttaisiin?

Takuulla ulos syrjäytymisriskistä

Työministeri Lauri Ihalainen (kuvassa) haluaa tarttua nuorten syrjäytymiseen yhteiskuntatakuun avulla. HS:n uutisessa kerrotaan, että takuu nimensä mukaisesti takaisi kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille valmistuneille työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lupaavaa. Katsotaan, miten homma käytännössä edistyy.

Jokainen pitkään työttömänä työnhakijana ollut voi allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan työnsaanti vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä. Yhtä moni vastavalmistunut tuntee työnhaun tien kuoppaisuuden: kukaan ei tunnu haluavan palkata vastavalmistunutta, vielä työkokemusta vailla olevaa ammattilaista. Tie on sileämpi kokeneemmille virkaveljille ja -siskoille.

Toteutuessaan yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan avaa automaattisesti ovea onneen: nuorelta edellytetään aktiivisuutta ja myötävaikuttamista. Hyvä näin. Voi nimittäin olla, että laakereilla levännyt, ainoastaan takuun turvin jalkansa työpaikan oveen väliin työntänyt nuori saisi vetäistä varpaansa takaisin kortiston puolelle varsin nopeasti.

Toivotaan, että takuu takaa paremman tulevaisuuden usealle nuorelle. HS:n mukaan yli 15 000 nuorta on joka vuosi vaarassa tippua mustaan aukkoon. He joko keskeyttävät koulutuksen, jäävät ilman opiskelupaikkaa tai jättävät hakematta sitä. Onneksi ongelmaan tartutaan myös poliitkan ja yhteiskunnan taholta. Jos ei muuten niin ainakin päänavauksena. Toivottavasti myös nuoret ymmärtävät tarttua käteen, joka kuoppaan kurottaa. Ja ojentaa omansa kohti aktiivisempaa työ- ja opiskeluelämää.

StaffPointin ratkaisu tähän haasteeseen on ollut jo puolentoistavuoden ajan Uralinko-hanke, jonka tavoitteena on tänä vuonna työllistää 1000 nuorta.

Jumppaa muutakin kuin aivojasi!

Moni pitää siistiä sisätyötä tavoittelemisen arvoisena asiana. Näin varsinkin monenkirjavien kesätyökokemusten jälkeen. Kun on aikansa siivoillut puistoja, jakanut mainoksia tai leikannut nurmikkoa, voi sisätiloissa ahkerointi tuntua unelmatyöltä. Ja mikä parasta: näyttöpäätteen ääressä työtapaturmien riski on lähes nolla!

Näin ajatellaan, mutta Kauppalehden artikkelin mukaan tämä ei pidä välttämättä paikkaansa. Useiden tutkimusten mukaan toimistotyö voi olla vaarallista ja ennen kaikkea epäterveellistä. Istuminen lisää muun muassa sydänsairauksien riskiä.

Perinteisesti työn epäterveellisyys liitetään vaikkapa rakennustyömailla tapahtuviin työtapaturmiin, ja harva tulee ajatelleeksi vyötärönympäryksen kasvamista työperäisenä ongelmana. Ongelmaan on periaatteessa varsin helppo ratkaisu: taukojumppa. Monissa työyhteisöissä puhutaan jumppaamisen puolesta, mutta vain harvoissa tuumasta ryhdytään toimeen. Millaisia kokemuksia sinulla on taukojumpista?

Työ ja ulkonäkö – pakollinen pari?

Suomi hiljentyy melko laajasti aina heinäkuisin. Kesätyöläiset ovat tosin puurtaneet pitkiä päiviä ja varsinkin jätskinmyyjillä on todennäköisesti riittänyt puuhaa. Kesää on vielä jäljellä, vaikka kalenteri näyttää tästä päivästä alkaen elokuuta.  Kun aurinko paistaa ja aikaa riittää myös hiekkarannoille ja kevyempään pukeutumiseen, käy väkisinkin mielessä ulkonäköasiat… Tällainenkin puheenaihe on käyty: Vievätkö kauniit ja rohkeat parhaat työpaikat?

Tiedäthän ohjeet työtä haettaessa. Pukeudu siististi, harjaa hiukset ja puhdista kynnenaluset. Moni toistaa nämä rituaalit ennen työhaastattelua. Entäpä kuinka moni treenaa kroppansa huippukuntoon ja valkaisee hampaansa ennen potentiaalisen työnantajan eteen astumista? Sitä mukaa kun tekijät lisääntyvät työmarkkinoilla, myös työntekijöihin ladatut odotukset nousevat uudelle tasolle.

Taloussanomat valotti artikkelissaan kriteerejä, joita työnhakijoilta vaaditaan tänä päivänä. Ulkonäkö ja terveys nousevat vaatimuslistan kärkipäähän. Urheiluharrastus on must, jotta työnantajalle välittyy kuva virkeästä työntekijästä. Kelpo todisteena työkunnosta käy vaikkapa todistetusti juostu maraton. Asiantuntija kuvaa nykypäivän työelämää agility-radaksi, jolla pitää kyetä tekemään erilaisia temppuja.

Olemmeko vääjäämättä menossa kohti tilannetta, jossa työpaikasta kiinnostuneet kutsutaan ensin näyttäytymään ja vasta sitten päätetään, kuka saa lähettää hakemuksen ja osoittaa muodollisen pätevyytensä? Onko ulkonäkökeskeisyys vallannut mielestäsi liikaa tilaa työelämässä? Kerro mielipiteesi!