Uusi vuosi 2012 – optimismia ja realismia

Vuoden 2012 alkumetrit taivallettiin tuulisissa merkeissä. Tapaninpäivän myrskytuulten aikaansaamien tuhojen korjailu jatkuu edelleen vaikka tammikuu on jo kohta puolessa välissä. Viime vuonna alkanut talouden puhuri puolestaan jatkaa viimaista menoaan ja epävarmuuden ilmapiiri synkentää tulevaisuuden näkymiä.

Mitä tulevat 12 kuukautta tuovat tullessaan nuorille, työuraansa aloitteleville nuorille? Hyvä (vai huolestuttava?) merkki on se, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti uudenvuodenpuheessaan kantaa sosiaalisen eriarvoistumisen ohessa nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen maassamme.

Aihetta on käsitelty tässäkin blogissa moneen kertaan. Toivoa sopii, että alkanut vuosi olisi parempi kuin edeltäjänsä. Että saisimme lukea nuorisotyöttömyyttä aidosti vähentävistä toimenpiteistä, nuorten työllisyyden vähenemisestä ja työuraansa aloitteleville avautuvista aurinkoisista maisemista.

Tunnettu kansainvälinen liikkeenjohdon konsultointiyritys PwC julkaisi joulun alla tutkimuksen, jonka tulokset antavat uskoa paremmasta. Ilahduttavaa on erityisesti se, että nuoret vaikuttavat suhtautuvan taantumaan järkevästi. Suuri osa vastanneista on valmis joustamaan työlle asettamistaan vaatimuksista saadakseen olla mukana työelämässä. Siis huonoina aikoina. Kun tilanne paranee, myös vaatimukset lisääntyvät ja työpaikka saa vaihtua paremman tieltä.

On ilahduttavaa huomata, että nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen paitsi optimistisesti, pitävät myös realismin mielessään. Aina ei voi mennä hyvin, mutta kun voi, niin antaa mennä. Työelämässä pitää osata vaatia, mutta myös joustaa omista vaatimuksista. Toivotaan, että vuodessa 2012 on sijaa vaatimuksille!

Loma, työttömyys ja tilastoharha

Nuorisotyöttömyys on kiistaton ongelma. Jos tilannetta kuitenkin tarkastelee laajemmin kuin pelkkien tilastojen valossa, ei ongelma olekaan yhtä suuri kuin usein ajatellaan. Tai ainakin sen määritteet ovat monimutkaisempia kuin heti tulee ajatelleeksi. Talouselämän artikkelissa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan uudesta, jopa yllättävästäkin näkökulmasta.

Lähes joka kuudes 15-25-vuotias suomalainen on vailla työtä. Joukkoon mahtuu kuitenkin hyvin monenlaisia työttömiä, eikä kaikilla välttämättä ole kiirettä työelämään. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan nuorten työttömien joukossa on paljon vaihtuvuutta ja suurella osalla työttömyysjaksot ovat väliaikaisia. Osa työttömistä on myös pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria, jotka nostavat työttömyyskorvausta, vaikkei heidän sitä pitäisi saada.

Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta nostaa artikkelissa esiin Lapissa talvisesonkina työskentelevät nuoret. Heille sesongin ulkopuolinen työttömyys on lomaa, jonka aikana voi paneutua matkusteluun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Uusia asenteita ja ajattelutapoja

Professori Helve myös huomauttaa, että nuorten asenteet työelämää kohtaan ovat muuttumassa. Osalle nuorista materiaaliset arvot, ja samalla pysyvä työpaikka, ovat toissijaisia arvoja. Myös asenteet työpaikkoja kohtaan ovat muuttuneet. Enää ei kelpaa mikä tahansa työ. Helve sanoo, että nuoret haluavat työpaikkoja, joissa työ ei ole raskasta ja joissa saa miellyttäviä kokemuksia.

Asiantuntijat muistuttavat, että nuorisotyöttömien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka kokevat työttömyyden ahdistavana. Usein tällaisilla henkilöillä ei ole koulutusta, eikä näin ollen vaihtoehtoja tai liian suuria odotuksia työelämän suhteen. Työttömyyteen voi suhtautua monella tavalla, mutta kiistatonta lienee kuitenkin se, että jokainen työtön nuori kuitenkin pohjimmiltaan toivoo löytävänsä unelmiensa työpaikan. Tai ainakin työpaikan, joka turvaa toimeentulon ja mahdollistaan vapaa-ajan harrastukset ja matkustelun.

Jorma Ollila nuorisotyöttömyydestä

Talouselämän tämänpäiväisessä (lehti + netti) artikkelissa Jorma Ollila laukoo kovia nuorisotyöttömyydestä. Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja muistuttaa kuinka isosta asiasta nuorisotyöttömyydessä on kyse. Oikein!

Hän painottaa, että eri maitten hallitusten ykkösasiaksi tulisi nostaa nuorisotyöttömyyden torjunta. Muutoin ei kunnollista yhteisöllisyyttä synny ja yhteiskuntaan voi muodostua pysyviä ja vakavia vaurioita.

Lue nettiartikkeli tästä linkistä.

StaffPointin Uralinko-hanke on puuttunut tähän vakavaan kysymykseen ja haasteeseen jo noin puolentoista vuoden ajan. Uralingon ensimmäisen vaiheen tavoite oli työllistää 500 nuorta oikeisiin töihin. Tavoitteessa onnistuttiin ja nyt toisessa vaiheessa tavoite on tuplattu tuhanteen.

Tartu nyt mahdollisuuksiin, tutki tarjontamme, ota yhteyttä ja juttele StaffPointin asiantuntijan kanssa työmahdollisuuksista. Nyt kannattaa – ja pitää – toimia! Tukiverkot ja erilaiset uudet mahdollisuudet sekä hankkeet toki auttavat haasteissa eteenpäin, mutta tärkeintä on olla oma-aloitteinen ja aktiivinen. Tsemppiä!

Takuulla ulos syrjäytymisriskistä

Työministeri Lauri Ihalainen (kuvassa) haluaa tarttua nuorten syrjäytymiseen yhteiskuntatakuun avulla. HS:n uutisessa kerrotaan, että takuu nimensä mukaisesti takaisi kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille valmistuneille työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lupaavaa. Katsotaan, miten homma käytännössä edistyy.

Jokainen pitkään työttömänä työnhakijana ollut voi allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan työnsaanti vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä. Yhtä moni vastavalmistunut tuntee työnhaun tien kuoppaisuuden: kukaan ei tunnu haluavan palkata vastavalmistunutta, vielä työkokemusta vailla olevaa ammattilaista. Tie on sileämpi kokeneemmille virkaveljille ja -siskoille.

Toteutuessaan yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan avaa automaattisesti ovea onneen: nuorelta edellytetään aktiivisuutta ja myötävaikuttamista. Hyvä näin. Voi nimittäin olla, että laakereilla levännyt, ainoastaan takuun turvin jalkansa työpaikan oveen väliin työntänyt nuori saisi vetäistä varpaansa takaisin kortiston puolelle varsin nopeasti.

Toivotaan, että takuu takaa paremman tulevaisuuden usealle nuorelle. HS:n mukaan yli 15 000 nuorta on joka vuosi vaarassa tippua mustaan aukkoon. He joko keskeyttävät koulutuksen, jäävät ilman opiskelupaikkaa tai jättävät hakematta sitä. Onneksi ongelmaan tartutaan myös poliitkan ja yhteiskunnan taholta. Jos ei muuten niin ainakin päänavauksena. Toivottavasti myös nuoret ymmärtävät tarttua käteen, joka kuoppaan kurottaa. Ja ojentaa omansa kohti aktiivisempaa työ- ja opiskeluelämää.

StaffPointin ratkaisu tähän haasteeseen on ollut jo puolentoistavuoden ajan Uralinko-hanke, jonka tavoitteena on tänä vuonna työllistää 1000 nuorta.