2011: työttömyys väheni

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti pari päivää sitten, kuinka työttömyys väheni joulukuun lopussa 14 000:llä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyys kaiken kaikkiaan on laskenut koko vuoden ajan, joskin loppuvuotta kohden tahti hidastui. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 243 900.

Uralinkoa kiinnostanut näkökulma on ja on ollut erityisesti nuorissa. Myös sillä suunnalla näkymät olivat lohdullisemmat: nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 31 600 eli 1 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Keskimäärin nuoria työttömiä työnhakijoita oli 30 000, mikä on 4 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luvut ovat kieltämättä paremmansuuntaiset, mutta ei vajaa 32 000 edelleenkään ole mikään pikkuluku.

Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä oli viime keskimäärin 57 200 henkilöä. Jos muistetaan, että ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana työllistymisen todennäköisyys on n. 45 % ja 12 kk:n jälkeen vain 7 %, on nopealla työllistymisellä valtavan suuri merkitys. Siksi nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää – muutoin se johtaa nopeasti syrjäytymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

Positiivista on avoimien työpaikkojen tilanne: Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin joulukuun aikana 33 900, mikä on 1 400 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna 58 200 työpaikkaa, mikä on 5 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Tarkempia lisätietoja on luettavissa TEM:in sivuilta ja suoraan tästä linkistä. 

Loma, työttömyys ja tilastoharha

Nuorisotyöttömyys on kiistaton ongelma. Jos tilannetta kuitenkin tarkastelee laajemmin kuin pelkkien tilastojen valossa, ei ongelma olekaan yhtä suuri kuin usein ajatellaan. Tai ainakin sen määritteet ovat monimutkaisempia kuin heti tulee ajatelleeksi. Talouselämän artikkelissa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan uudesta, jopa yllättävästäkin näkökulmasta.

Lähes joka kuudes 15-25-vuotias suomalainen on vailla työtä. Joukkoon mahtuu kuitenkin hyvin monenlaisia työttömiä, eikä kaikilla välttämättä ole kiirettä työelämään. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan nuorten työttömien joukossa on paljon vaihtuvuutta ja suurella osalla työttömyysjaksot ovat väliaikaisia. Osa työttömistä on myös pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria, jotka nostavat työttömyyskorvausta, vaikkei heidän sitä pitäisi saada.

Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve Tampereen yliopistosta nostaa artikkelissa esiin Lapissa talvisesonkina työskentelevät nuoret. Heille sesongin ulkopuolinen työttömyys on lomaa, jonka aikana voi paneutua matkusteluun ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Uusia asenteita ja ajattelutapoja

Professori Helve myös huomauttaa, että nuorten asenteet työelämää kohtaan ovat muuttumassa. Osalle nuorista materiaaliset arvot, ja samalla pysyvä työpaikka, ovat toissijaisia arvoja. Myös asenteet työpaikkoja kohtaan ovat muuttuneet. Enää ei kelpaa mikä tahansa työ. Helve sanoo, että nuoret haluavat työpaikkoja, joissa työ ei ole raskasta ja joissa saa miellyttäviä kokemuksia.

Asiantuntijat muistuttavat, että nuorisotyöttömien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka kokevat työttömyyden ahdistavana. Usein tällaisilla henkilöillä ei ole koulutusta, eikä näin ollen vaihtoehtoja tai liian suuria odotuksia työelämän suhteen. Työttömyyteen voi suhtautua monella tavalla, mutta kiistatonta lienee kuitenkin se, että jokainen työtön nuori kuitenkin pohjimmiltaan toivoo löytävänsä unelmiensa työpaikan. Tai ainakin työpaikan, joka turvaa toimeentulon ja mahdollistaan vapaa-ajan harrastukset ja matkustelun.

Mistä osaavaa työvoimaa?

Lama, taantuma, työttömyys, yt-neuvottelut ja pörssikurssien mahalaskut. Näistä on tämän alkusyksyn uutiset tehty. Lähes jokainen on taas alkanut pelätä oman työpaikkansa puolesta ja vain harva julistaa olevansa niin sanotussa varmassa työpaikassa. Koskaan ei tiedä, milloin iso käsi pyyhkäisee penkin alta ja tummentaa tulevaisuuden näkymät kultaisella kädenpuristuksella, joka usein jää varsin kauas jalometallin hohdosta.

Synkistelyllä on kuitenkin kaksi puolta. HS uutisoi tuoreesta Keskuskauppakamarin tutkimuksesta, jonka mukaan lähes joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ongelma piilee tutkimuksen vastanneiden yritysjohtajien mukaan koulutuksessa. Etenkin ammatillista koulutusta tulisi johtajien mukaan muuttaa työelämän tarpeita vastaavaksi.

Ammatillisen ja miksei muunkinlaisen koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta on keskusteltu paljon ja kauan. Miten koulutuksen saisi pysymään alati muuttuvan työelämän mukana, ja onko se edes mahdollista? Millä tavalla kaksi maailmaa saataisiin lähemmäs toisiaan?

Onko työttömyys perinnöllistä?

Liian moni suomalainen nuori on jäänyt työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle. Vastikään julkistetun tutkimuksen mukaan näitä ”pudonneita” oli vuonna 2008 lähes 60 000. Pudonneet ovat nimensä mukaisesti pudonneet yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle: he eivät ole työttömiä työnhakijoita, varusmiespalveluksessa tai perhevapaalla.

Keitä nämä pudonneet sitten ovat? Pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla nuorilla syrjäytymisriski on liki kolminkertainen verrattuna niihin, joilla on ammatillinen keskiasteen koulutus. Myös nuoren taustalla on merkitystä: huostassa olleen nuoren todennäköisyys jäädä ulkopuoliseksi voi olla jopa viisi kertaa suurempi kuin muilla. Selvityksen mukaan ulkopuolisuus siirtyy ainakin osittain sukupolvelta toiselle, sillä pudonneiden vanhemmilla on usein vain vähän koulutusta.

Mitä asialle sitten on tehty ja mitä sille pitäisi tehdä? Työvoimapoliittisten toimenpiteiden on todettu tuovan helpotusta nuorten tilanteeseen. Toimenpiteisiin osallistuneista nuorista vain 23 prosenttia oli ulkopuolisena tai vailla työtä viisi vuotta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumisen jälkeen.

Aiheesta on keskusteltu muun muassa Taloussanomissa. Syyttävä sormi osoittaa vuoroin nuoriin itseensä, vuoroin valtion toimiin asian tiimoilta. Syyllisten etsimisen sijaan olisi hyvä ryhtyä järkeviin toimiin tilanteen parantamiseksi. Mitä ne voisivat olla? Aloita keskustelu!